Wednesday, April 13, 2011

Sain baitsgaana uu? Mongolchuudaa

Bi tun zavgui bailaa. Yavah beltgel ehelsen begeed hajuugaar ni Engersen hugatsaand gurvan bichleg nemegdev. Deed tengeruuded Zeelen Zeelen Zambuulin duug zaaj egch bui bichleg, Men namaig Zurh hairhang tahi gej haana, yaj tahihiig zaaj egsen narnii gerliin bichleg, Margaash ni ochij tahij bui bichleg geh met hiigdsen bolno. Shene sarnii bichleg bas hiiv. Sar mash sonin Nar shigee tsatsarah ni baga ch lugshij baigaa met tsohilood tomorch, jijgerdeg yum baina. Bas Sky delguuriin uudend Narnii tsatsrag buuj yarisan bichleg hiiv.


Khaan maani ARHI nii tuhai bichuulev. Udahgui edgeeriig neted tavih bolno.
Khaan bolon, Tengeruud maani Mongolchuudad Tengeriin Gerliin tuhai hurdan taraa gej uuregdlee.
Tengeriin zarlig dagaagui buhen hetsuudeh uchraas tusgailan Mongolchuudaddaa anhaaruulj baina. Tenger Mongol Gazar gedeg ter khaanii bichuulsen ugiig eglee. oroi, shene hediid ch hamaagui unshij baival Ta nariin Heh tamga sergej, Od erhesiin daind erteh ni bagasah tuhai aildlaa. Gehdee zasarsan ni shuu. Muu bodloo hayaj, ali boloh saikhan zuil bodon biye biyedee chin setgeleesee tuslan, baigali delhiigee hairlan bod gej uuregdev.

Tahilgiin uyer neg sonin zurag garsan baina. Ovoonii chuluund hunii nuurnuud garchee. Aimaar yum be, bi ch bas biye arzaij, us erviiv. Gehdee yahav manai taliinhan bolohoor sanaa amar baina. Chuluu hurtel amitai, boditoi gedgiig tedgeer gerel zurag batlah bolno. Sonirhuulahad neg emegtei hunii nudnii hesguud, neg eregtei tom hamartai hun, neg yu ch yum be aimaar nud mudtei hun shig ch yumuu mangas ch yumuu buu med zurag garsan baina.

Bi shinjildeg sudaldag gazart oloogui l baigaa uchraas Mongolchuudaa ta naraas tuslamj husch baigaag mini bolgoono uu. Meddeg hun burtee ene blogiig zaaj egch sudluulna uu. Bichleg ni, zurag ni bodit uguig, za tegeed bee sudlaach mudlaach hen baidgiin hun buhend damjuulj egeech. Ted namaig sudlalgui ene blogiig sudlana uu.
Manai Chinggis Khaaniig Mongol bish manaih gej mash olon oron bulaatsalddag shuu dee. Ted nart helehed Khaan maani tersen nutagtaa, tersen gertee ergen irseng duulgaj baina. Ter bol gartsaagui Mongol khun baisan. Tengeriin Gerel namaig zaaval hengereg barih uyed ch bish hezee ch , haa ch yavsan hamt yavj baina.
Sky delguuriin tend avsan bichleg eniig batlana.

Tengeruud orchin tsagiin Mongol hel surch, duu surch baigaa.
Ug ni ene bichlegiig TV nart egeh gej utasdaj uzsen ch tooh hun alga. Bi zaaval menge telj ter nevtruulegt ni oroh yamar heregtei yum. Hamgiin gol ni Chinggis khaan Mongolchuudtaigaa baigaa ni unen, Tenger bidniig iveej ehelsen ni unen, tednii zarligiig bi hurgej baigaa ni uneng blogt baigaa barimtuud uzeed l boloo baimaar yum. Tegeed tsaach ni meregjiltenguud ni zadlaad, tailbarlaad, bugd uhaartsgaaj yariltsval zugeer yumsan.

Bi gegchid bol end tend ochij tsag urj baih shaardlaga alga. Tednii daalgasan mash ih ajil baigaag mini oilgoj Mongolchuud ta nar nadad bolon Khaand mini tuslana uu. Mongol hun burt hurgeh heregtei baina. Ta buhen naiz nehed, ger buliinhen, ah duusdee, Delhiin entseg bulan burt ene medeeg tugeehed tuslaach.
Neg nartai eder l bi deerhi bichleguudiig tavina. Bichleguudee hasuulah, huuluulj CD d buulgah geh metchilen minii medehgui been ajil baina. Hairt duu nar mini nutag nutgiin zug odson uchraas bi buh ajlaa amjuulahad hetsuu baigaag mini oilgono uu.

Ene dashramd helehed Zurh Hairhang tahihad tuslasan hoyor naiz zaluudaa bayarlasanaa ilerhiiliye. Ta hoyor mini baigaagui bol Bi ter oroi deer garch chadahgui ni todorhoi. Ta hoyoriin ajil uils chini setgelchlen butej, ajlaa sain hiitsgeegeerei. Tengert bid gurav hamgiin oir baij, tengeruudiin chuhal husliig biyeluulsen uchraas nomond ni bichigdeh bolnoo. Bayarlasan shuu.

No comments:

Post a Comment

Note: Only a member of this blog may post a comment.